Käyrätorvi valmistetaan messingistä ja suukappaleena toimii metallinen, kuppimainen suukappale. Käyrätorven sointi sulaa hyvin kaikkiin puupuhaltimiin. Käyrätorven ääni on luonteeltaan pehmeä ja pyöreä, ja soitinta yhdistetäänkin usein puupuhaltimiin. Käyrätorvi koostuu kahdesta erillisestä torvesta (F- ja Bb vireisestä).

Mikäli käyrätorvea ei tukita kädellä, sillä tuotetut äänet voivat olla epästabiileja. Käden laittaminen kelloon heikentää korkeiden äänien heijastumista, jolloin äänet heijastuvat takaisin ja stabiilin äänen puhaltaminen on helpompaa. Käyrätorven tukkiminen nostaa soittimen ääntä puolisävelaskelen verran, puolittain tukkiminen taas laskee ääntä puolisävelaskelen alkuperäisestä äänestä. Soittimen sävy muuttuu tukittaessa.

Legatot (tritonusta pienemmät) onnistuvat käyrätorvella hyvin, ja usein soitinta käytetäänkin pitkien melodialinjojen äänissä. Alunperin käyrätorvi tuli orkesteriin pedaalisoittimeksi sekä lisäämään jousisoitinten dynamiikkaa. Kaksi käyrätorvea oktaaviunisonossa on erittäin käytetty ja toimiva yhdistelmä, joka tekee äänestä ilmavan ja arkaaisen kuuloisen. Mitä alemmas kaksi käyrätorvea kirjoittaa, sitä enemmän kannattaa jättää tilaa toisen käyrätorven tai muun vaskisoittimen väliin.

Käyrätorveen, kuten muihinkin vaskisoittimiin voi myös laulaa soittimen oman äänen sekaan (väriä voi muuttaa venttiileillä).

Käyrätorvi on F-vireinen soitin, eli sille kirjoitettua melodiaa (in C) on transponoitava puhdas kvintti ylöspäin.

Hyviä soitinyhdistelmiä:

Käyrätorvi yhdistetään usein huilun äänen kanssa.
Käyrätorvi ja klarinetti, myös bassoklarinetti.
Tukittu käyrätorvi ja jousiston sul ponticello.
Käyrätorvi ja oboe tai englannintorvi; käy mutta harvinaisempi.
Käyrätorvi ja fagotti; käy mutta harvinaisempi.

Ongelmallisempia soitinyhdistelmiä:

Kaksi käyrätorvea tiukassa asettelussa.
Käyrätorvi ja pasuuna tiukassa asettelussa (erityisesti alhaalla).

Kuuntele ääninäyte:

Melodia (320 KB)
Buzz (105 KB)
Dobbelzunge (99 KB)
Trippelzunge (110 KB)